Tuotteiden pakkauksiin kohdistuu paljon erilaisia vaatimuksia. Pakattava tuote ja sen säilytysaika, kuljetustapa, lainsäädäntö sekä ympäristöasiat asettavat pakkaukselle omat edellytyksensä.

- Etenkin elintarvikkeiden kohdalla pakkauksen tarkoituksena on suojata tuotetta kuljetuksen kolhuilta sekä ympäristövaikutuksilta. Esimerkiksi maito tarvitsee suojaa ulkopuoliselta hajulta, maulta ja valolta, kertoo Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula.

Pakkaaminen, esimerkiksi kotimaisten vihannesten kääriminen muoviin, on herättänyt paljon keskustelua ja huolta ylipakkaamisesta. Liikaa pakkaamisen vaaraa ei kuitenkaan ole, mikäli materiaalia käytetään juuri se määrä, joka tarvitaan täyttämään sekä tuotteen että jakeluketjun vaatimukset.

- Kotimainen kurkkukin tarvitsee pakkauksensa, vaikka se saattaakin tuntua hassulta. Kurkku sisältää paljon vettä, joka alkaa haihtua heti poimimisen jälkeen. Ilman muovikäärettä kurkku kuivuisi ja nahistuisi ostokelvottomaksi hyvin nopeasti.

Oikea pakkauskoko on ekoteko

Lähes kaikki ruoan pakkaaminen on Suomessa ekologista, ja tuotannon ympäristövaikutusten rinnalla pakkausten vaikutus on häviävän pieni. Avain ekologiseen pakkaamiseen löytyy oikean pakkausmateriaalimäärän käyttämisestä sekä ympäristöasioiden huomioimisesta materiaalinvalmistuksessa. Kehittyneen pakkaussuunnittelun ansiosta pystytään kuljettamaan isompi määrä tuotetta pienemmällä määrällä pakkausmateriaalia.

Suomessa käytetyin pakkausmateriaali on aaltopahvi, joka päätyy useimmiten kuljetuslaatikoiksi ja – pakkauksiksi. Elintarvikepakkauksiin käytetään paljon kuitupohjaisia eli paperi-, kartonki- ja aaltopahvipohjaisia materiaaleja, kuten maito- ja mehutölkeistä tuttua nestepakkauskartonkia.

Kuluttajat voivat osallistua omalta osaltaan ympäristötalkoisiin valitsemalla sopivan kokoisen pakkauksen niin, että pystyvät käyttämään ostamansa elintarvikkeen kokonaan. Jos tuotteita pilaantuu ja niitä joudutaan heittämään pois, aiheutetaan ympäristölle enemmän ongelmia kuin jos olisi käytetty hiukan liikaa pakkausmateriaalia.

- Kuluttajien kannattaa panostaa myös kierrättämiseen, sillä pakkausmateriaalit ovat nykyään yleensä kierrätettävissä tai hyödynnettävissä energiaksi. Oman kunnan alueen kierrätysmahdollisuudet on hyvä ottaa selville, ja esimerkiksi kauppareissun yhteydessä viedä tyhjiä maitotölkkejä keräysastiaan, Leppänen-Turkula sanoo.

Suomi kierrättää ahkerasti

Suomen lain ja EU-säädösten mukaan pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat ovat vastuussa siitä, että markkinoille tulevien tuotteiden pakkaukset hyödynnetään tiettyihin prosenttimääriin asti. Pakkaukseen merkitty PYR-merkki on näyttö siitä, että yritys on tehnyt Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa sopimuksen hyötykäyttövelvoitteensa siirtämisestä tuottajayhteisöille. Nämä yhteisöt organisoivat hyötykäyttöä ja vastaavat siitä, että hyötykäyttötavoitteet saavutetaan Suomessa.

- Näin yritys hoitaa pakkauksiinsa kohdistuvat lakisääteiset hyötykäyttövelvoitteensa ja maksaa osansa kierrätys- ja hyötykäyttökustannuksista. Hyötykäyttömaksuilla hyödynnetään pakkauksia ja pidetään yllä hyötykäyttöjärjestelmiä niin, että materiaaleista voidaan valmistaa uusia tuotteita, kertoo Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula.

Kierrätysasiat ovat Suomessa hyvällä mallilla. Vuosittain käytetyistä reilusta kahdesta miljoonasta tonnista pakkausmateriaaleja kaksi kolmasosaa on uudelleen käytettäviä ja täytettäviä.

- Pakkausjätettä syntyy vain jäljelle jäävästä kolmasosasta eli noin 700 000 tonnista, ja siitäkin määrästä kierrätetään ja hyödynnetään energiana lähes 600 000 tonnia. Se on aika iso määrä.

Lisätietoja:

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
Toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula
p. 050-5699185
www.pyr.fi