Ympäristötietoiset suomalaiset kierrättävät ahkerasti. Harva meistä tulee kuitenkaan ajatelleeksi, mitä esimerkiksi maitotölkeille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on kodeista kannettu kartonkikeräysastiaan. Suomessa lähes kaikki pakkaukset voidaan hyödyntää varsinaisen käytön jälkeen, ja kierrätys onkin merkittävässä roolissa uusien tuotteiden valmistuksessa. Joulunpyhät lisäävät pakkausjätteen määrää kodeissa, mutta lahjapaperit ja –nauhat löytävät jo rutiinilla tiensä oikeisiin keräysastioihin.
Suomalaisten suosikkijuhla joulu näkyy tungoksena myös kierrätyspisteillä. Kodeista kertyvän jätteen määrää lisäävät muun muassa joululahjoja peittäneet käärepaperit ja koristenauhat sekä lahjojen pakkausmateriaalit.
- Jouluna me teemme mielellämme ruokaa itse, joten ruokajätteen joukossa on paljon myös erilaisten elintarvikkeiden pakkauksia. Kotitalouksien jätteen lisäksi myös monista yrityksistä tulee joulun alla normaalia enemmän pakkausjätettä, sillä myynnin kasvaessa myös kuljetuspakkausten määrä lisääntyy, kertoo Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula.
Suomalaiset ovat ahkeria kierrättäjiä, ja myös joulupakkausjätteiden lajittelu sujuu kodeissa vanhalla rutiinilla: pahvit ja keräyspaperit laitetaan omiin keräysastioihinsa, ja lahjapaperit energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Vaikka teollisuus onkin Suomessa kierrätyksen ykkönen, myös kuluttajien teoilla on suuri merkitys.
- Jokainen suomalainen käyttää vuoden aikana noin 40-50 kiloa erilaisia pakkauksia ja niiden kerääminen ja kierrättäminen on erittäin tärkeää myös jouluna. Jos kuluttajien palauttamia pakkauksia ei kierrätettäisi lainkaan, kaatopaikoilla olevan jätteen määrä kasvaisi nopeasti, ja monien tuotteiden valmistamiseen pitäisi käyttää täysin uutta raaka-ainetta uusiomateriaalin sijasta.
Huolellista käsittelyä
Suomessa kaikki pakkaukset voidaan hyödyntää varsinaisen käytön jälkeen. Pakkausjätteelle pitää kuitenkin tapahtua paljon ennen kuin se päätyy hyötykäyttöön.
- Käytetyt pakkaukset kerätään kuluttajilta, kaupoilta ja teollisuudelta, jotka ovat lajitelleet ne ja palauttaneet ne keräyspisteisiin. Keräyspisteistä ne kuljetetaan pakkausjätteitä käsitteleviin yrityksiin paalattaviksi, minkä jälkeen ne toimitetaan pakkausjätteitä hyödyntäviin laitoksiin, puhdistettaviksi ja käsiteltäviksi niin, että niistä voidaan valmistaa raaka-ainetta, josta tehdään uusia tuotteita, Leppänen-Turkula kertoo.
Koska pakkausjätteitä käsitellään isoja määriä, kuluttajien osuus kierron alkupäässä niiden lajittelussa on erittäin tärkeä. Väärään keräysastiaan eksynyt materiaali saattaa pilata kokonaisen lajitteluerän.
- Esimerkiksi lasinkeräysastiaan laitetut kahvikupit pilaavat lasimateriaalin, ja kierrätyskartongin joukkoon eksyneet elintarvikejäämät tekevät koko kartonkierästä käyttökelvotonta.
Uusiomateriaalilla isoja säästöjä
Uusiokäyttöön päätyvää kierrätysmateriaalia käytetään joko uusien tuotteiden valmistamiseen tai energiantuotantoon. Molemmat käyttötavat säästävät ympäristöä, sillä energiantuotannossa pakkausjätettä voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden sijasta, ja tuotteiden valmistuksessa uusiomateriaalin käyttö säästää luontoa ja energiaa.
- Uusien tuotteiden valmistamisessa kierrätysmateriaalin käyttäminen on erittäin järkevää, sillä erilaisissa prosesseissa pystytään säästämään energiaa yllättävän paljon. Esimerkiksi alumiinin kohdalla kierrätysmateriaalin käyttäminen vähentää energiankäyttöä jopa 90–95 prosenttia, PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula sanoo.
Vaikka kuluttajat ideoivat ja tekevät uusiomateriaalista paljon erilaisia tuotteita, varsinainen kierrätys on kuitenkin teollista toimintaa. Uusiomateriaalista valmistetut tuotteet päätyvät usein teollisuuden käyttöön.
- Esimerkiksi aaltopahvista tehdään hylsykartonkia tai uutta aaltopahvia, maitotölkeistä hylsykartonkia, muovista putkia teollisuuden ja rakentamisen käyttöön, metallitölkeistä lapioita ja autonosia, ja lasista lasivillaa, pulloja, tölkkejä tai täytettä meluvalleihin.
Faktaa: Näin kierrätät joulujätteet oikein
- Lahjapaperit ja nauhat: energiajätteeseen tai sekajätteeseen
- Ruokajätteet: biojätteeseen
- Kinkunrasva: biojätteeseen. Ehdottomasti ei viemäriin!
- Muovit: energiajätteeseen tai sekajätteeseen
- Pahvipakkaukset: kartonkikierrätykseen
- Pehmustepaperit pakkausten sisältä: paperinkeräykseen